Tällä sivulla  Tekijänoikeudet | Teollisoikeudet | Kuka omistaa keksinnön?

Kuka voi omistaa idean? Kenellä on oikeudet innovaatioon tai luovan työn tuloksiin?

Immateriaalioikeuksissa teollis- ja tekijänoikeuksissa on kyse siitä, millä ehdoin yksityishenkilöllä tai yrityksellä voi olla omistusoikeus "aineettomiin asioihin" eli henkiseen pääomaan tai luovan työn tuloksiin.

Tekijänoikeudet

Kun luovan työn tuloksena syntyy taiteellinen tai kirjallinen teos, tämän teoksen tekijä saa siihen automaattisesti tekijänoikeuden. Luovan työn tuloksesta syntyy teos, mikäli se on itsenäinen ja omaperäinen, tekijänsä luovan panoksen aikaansaama tuotos. Tällainen teos voi olla vaikkapa romaani tai muu kirjallinen esitys, sävellys, näytelmä, elokuva, valokuva, taidekäsityö tai taideteollisuuden tuotos.

Tekijänoikeutta ei tarvitse hakea, rekisteröidä tai ilmoittaa, vaan se kuuluu automaattisesti sille yksityishenkilölle, joka on teoksen tekijä. Tekijänoikeus on voimassa tekijän koko eliniän ajan ja vielä 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Tekijänoikeuksia voidaan kuitenkin siirtää yritykselle tai yhteisölle, mikäli tästä sovitaan tekijän (tai tekijöiden) kanssa. Tietokoneohjelmien ollessa kyseessä tekijänoikeus syntyy lain perusteella suoraan työnantajalle.

Tekijänoikeus antaa tekijälle sekä taloudellisia että moraalisia oikeuksia. Taloudellisten oikeuksien perusteella tekijä voi määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataville. Moraaliset oikeudet velvoittavat mm. siihen, että teosta ei saa vääristää eikä muunnella ilman tekijän lupaa, ja tekijän nimi on mainittava, kun teos julkaistaan.

Tekijänoikeus suojaa luovan työn tekijän henkistä omaisuutta siinä mielessä, että tekijällä on yksinoikeus kieltää muita käyttämästä teosta ilman hänen lupaansa. Tekijänoikeuden haltija hyödyntää tyypillisesti tekijänoikeutta omaan toimeentuloonsa myöntämällä palkkiota tai rojaltia vastaan käyttöluvan (ns. lisenssin) teoksen kappaleen valmistamiseen.

Teollisoikeudet

Kun luovan työn tuloksena syntyy uusi keksintö, uudenlainen tuote, uusi menetelmä, palveluinnovaatio, uutta muotoilua, tuotenimi tai tuotemerkki, työn tuloksen voi suojata esimerkiksi rekisteröimällä tavaramerkin, toiminimen, mallioikeuden tai hakemalla patenttia tai hyödyllisyysmallia. Nämä hankittava oikeudet ovat teollisoikeuksia, joilla kaupallinen toimija pystyy suojaamaan oman tuotekehityksensä tulokset suoralta kopioinnilta ja jäljittelyltä.

Tavallisimpia teollisoikeuksia ovat patentti, hyödyllisyysmalli, mallioikeus ja tavaramerkki. Mikäli yrityksellä tai yksityishenkilöllä on hallussaan tällainen Suomessa rekisteröity teollisoikeus, hän voi kieltää muita suomalaisia yrittäjiä käyttämästä liiketoiminnassa suojaamaansa lopputulosta.

Kuka omistaa keksinnön?

Mikäli luovan työn tuloksena syntyy jokin periaate, metodi, idea, tietosisältö tai vaikkapa taideteoksen aihe tai juoni, tätä ei koske tekijänoikeuden suoja.

Mikäli työn tulos on keksinnöksi tulkittava uusi laite tai menetelmä, voi luovan ratkaisun keksinyt keksijä hakea sille teollisoikeudellista suojaa. Pelkkää ideaa tai ajatusta tavoitetilasta ei voi suojata, joten patentoimiskelpoisen keksinnön tulee olla idean konkreettinen ratkaisu, laite, tuote tai menetelmä, jolla tuohon tavoitteeseen päästään.

Jos keksinnön tehnyt henkilö on työ- tai virkasuhteessa työnantajaan, joka voi käyttää keksintöä hyväkseen omalla (tai konserniin kuuluvan yrityksen) toimialalla, työnantaja saa tietyin edellytyksin oikeudet työntekijän tekemiin keksintöihin. Tämän määrää työsuhdekeksintölaki. Etenkin jos keksintö on syntynyt määrätyn työtehtävän tuloksena, on työnantajalla oikeus keksintöön työnantajayrityksen toimialasta riippumatta.

Mikäli keksintö syntyy suomalaisen korkeakoulun palvelussuhteessa, oikeudet määräytyvät noudattaen lakia oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin. Tämä laki pyrkii edistämään suomalaisissa korkeakouluissa syntyneiden keksintöjen tunnistamista, suojaamista ja hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että se hyödyttää niin keksijää kuin korkeakoulujen ja yhteiskunnan toimintaa. Laissa määritellään, kenellä on oikeus korkeakoulujen palveluksessa olevien henkilöiden palvelussuhteessaan tekemiin, Suomessa patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin, ja millä perustein. 

Palaa alkuun